lauantai 23. heinäkuuta 2011

Se oli sit siinä...

eli kesän suuret arvokisat SM-kisat ja MM-karsinnat on nyt sitten takanapäin.

SM karkelot käytiin tänä vuonna Nastolassa ja päällimmäisenä noista kisoista jäi mieleen se kuinka tärkeää on tuollaiselle koiralle kuin Blackie, on riittävä lepo.

Lauantaina kisattiin joukkuekisa. Joukkueessa kisasivat meidän lisäksi, Kirsi ja Bond, Marika ja Tatsi sekä Juha ja Core. Rata oli profiililtaan mukavan mentävä. :) Sain tehtyä radalle hyvän suunnitelman ja viimevuotista mukaillen pääsimme radalle vesisateen saattelemana. :) Tehtiin hyvää rataa viimeiselle esteelle asti jossa tuli sitten rima alas. Hieman vähemmällä kiirehtimisellä olisi ollut mahdollista tehdä nollatulos. Tuloslistoja kun jälkeenpäin tarkastelin olisi se nollatulos tuonut meillä SM joukkuepronssin. :/ No tässä taas nähtiin kuinka pienestä se on kiinni....

Näistä kuvista näkyy kuinka märkä keli oli... (kuvat ottanut kepeataival.fi)






Sunnuntaina oli vuorossa yksilökisat. Käytiin ennen omaa vuoroa lämppäesteillä ja siellä huomasin kuinka koira käy kierroksilla. Siinä vaiheessa kun se alkoi juoksemaan hypyn ali, tiesin että nyt joko rimat räiskyy tai juostaan rimojen ali. No tällä kertaa ne räiskyi muistaakseni 20vp verran. Eipä sitten niistä kisoista sen enempää.....

Juhannuksena käytiin Blackien kanssa juoksemassa parirataa KAS:in kisoissa Virpiniemessä. Eka rata oli hypäri josta 5vp kun en tarpeeksi työntänyt koiraa putken jälkeiselle hypylle. Muuten todella vauhdikasta menoa. Toinen rata agirata jossa meidän kepit takkusi sitten kunnolla. Halusin kokeilla hieman erillaista lähetymistä kepeille kera poispäinkäännön ja se ei sitten onnistunut. Mutta radan tutustumisessa hankalalta tuntunut hyppyhässäkkä sen sijaan onnistui valsseilla.

Heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna järjesti ActiveDogs ry jäsenilleen agilitykoulutusta. Me pääsimme sunnuntaina Niina-Liina Linnan oppiin. Taas tuli uutta oppia ja ajateltavaa. Toivottavasti pääsemme joskus uudestaan Niinun kurssille.
Taina ja Bobo kävivät myös koulutuksessa sekä lauantaina että sunnuntaina. Heitä kouluttivat Maria Aaltonen ja Marko Mäkelä.

Heinäkuun alussa kisattiin Blackien kanssa parirataa OKK:n iltakisoissa. Ekaradalta saattin hiuksenhienosti aikaan 0-rata kun halusin kokeilla useamman persjätöön peräkkäin. Toisessa persjätössä koira sitten valui seläntaakse ja siinä sitten paloi aikaa. Samalla radalla kesti myös hieman ennenkuin koira löysi tiensä kepeille. Toisella radalla tulokseksi Hyl. Blackie lähti putkeen sellaisessa kohdassa jossa en edes ollut osannut "pelätäkään". Irtoava malli, joopajoo. :)

Taina ja Bobo kisasivat myös parirataa. Ensimmäiseltä radalta hyl kun Bobo irtosi väärälle hypylle. Irtoaminen ei todellakaan haitannut vaan on hyvä jos se pikkuhiljaa oppisi lukemaan rataa myös itsekseen. :D Toiselta radalta 5vp kun yksi rima tuli alas. Mutta on niiden meno hienon näköistä. Sitä voi käydä katsomassa täältä

Hypäri http://www.youtube.com/watch?v=6PDAFXPrJqU
Agi http://www.youtube.com/watch?v=IdoHZSDrghU&feature=related

8.7 käytiin keikka Salossa jossa koirat kävivät hoidossa. Blackiella oli lukko ja jonkin verran jumeja ja Bobolla muutama jumi ja tiukkuutta lapaluiden välissä. Peppi oli myös mukana viihdyttämässä meidän poikia. ;)

Kesän kohokohta oli 16-17.7 kun Seinäjoella kisattiin MM-karsinnat. Nämähän oli Blackien kanssa meidän toiset yhteiset karsinnat. Alkuperäinen tavoite oli päästä kisaamaan myös sunnuntaille.

Ensimmäinen rata oli hypäri. Alun päällejuoksut hieman mietityttivät mutta päätin sitten että eikun tossua toisen eteen ja menoksi. Oma fiilis oli radalle lähtiessä hyvä ja luottavainen. Tehtiinkin todella hyvää ja vauhdikasta rataa mutta kolmanneksi viimeisellä esteellä koira ajautui hieman seläntaakse ja kun yritin sitä kalastella sieltä se hyppäsi hypyn väärin päin. :/ Harmittihan se mutta meno muuten tuntui todella hyvältä!!



Päivän toinen rata oli sitten agirata josta oli pakko saada 0-tulos jos mielii sunnuntaille päästä. Tiesin että 0 on tehtävissä kunhan vain maltan ohjata rauhallisesti ja kunnolla. Kiirehtiä ei tarvitse. Meillä paloi radalla aikaa kun tein kunnon pysäytyskontaktit. Muutama kohta oli sellainen että missä minun oli kontaktilla päästävä koiran edelle jotta suunnitelmat onnistuisivat. Tehtiin hyvää rataa mitä nyt rimat kolisivat useammassa kohdassa, mutta maaliin tultiin 0 tuloksella ja tuolla radalla sijoituttiin 2. Menolippu sunnuntaille taskussa ja tavoitteet olivat täyttyneet. :D







Sunnuntain kisarupeama alkoi agiradalla. Tältä radalta tulos niin silloin päästäisiin varmasti osallistumaan finaaliradalle. Siinä oli sitten uusi tavoite näille kisoille. :)

Rata oli jouheva ja aino mikä mietitytti oli A:n jälkeinen elämä. Menenkö A:n vasemmalta vai oikealta puolelta? Päätin mennä sen vasemmalta, tehdä pituuden jälkeen persjätön mutta mitä tapahtuikaan...Ajauduin A:ta ennen olevaan takakiertohyppyyn niin syvälle että huomasinkin olevani A:n oikealla puolella. Eikun lennosta suunnitelmien muutos; pituudelle päällejuoksu ja sitten suunnitelmien mukaan eteenpäin. Päällejuoksu toimi loistavasti samoin kuin loppurata muutenkin. Maaliin tultiin 0 tuloksella sij. 9 ja paikka finaaliradalle oli taskussa.

Seuraavaksi vuorossa hypäri. Eniten tällä radalla mietitytti keppien jälkeinen elämä. Vaihtoehdot olivat: kunnon sivuirtoamien kepeillä tai mennä koiran mukana kepeillä ja olla sen jäkeisessä elämässä täysin myöhässä. Päätin ottaa riskin ja tehdä kunnon sivuirtoamisen ja sehän onnistui loistavasti :D Yhdeltä hypyltä Blackie hyppäsi väärään suuntaan, sain sen korjattua mutta sitten meidän pakka hajosikin ja tuloksena hyl. Tuolta radalta jäi kuitenkin erittäin hieno fiilis. Uskalsin kovassa paikassa tehdä rohkean ratkaisun ja kun se vielä onnistui niin VAU! :D

Finaalirata oli agirata ja tämä tuntui pahalta jo tutustumisessa. Tuolla radalla tuntui jo omassa kropassa väsymys ja myös koirassa näkyi väsymisen merkkejä. Radalla oli hyviä juttuja ja sitten ei niin onnistuneita juttuja. ;) Tuloksena hyl.

Viikonloppu ylitti odotuksen joka suhteessa. Koira toimi hyvin ja SM-kisojen jälkeen tehdyt muutokset näkyivät koirassa positiivisesti.

Minun pieni taitava Sporttikoira




Viikonlopun rankkuus yllätti myös. Jatkuva keskittymien, joka sunnuntain aikana piti tehdä useammin ja nopeammin, väsyttää kyllä korvienväliä ankarasti. Tästä on hyvä jatkaa kohti uusia tavoitteita.

Kiitokset kaikille meitä tsempanneille. Erikoiskiitokset Maikalle ja Sannalle, te ootte <3

Tähän loppuun vielä muutama Pirkko Riekin ottama kuva. Kiitos Pirkko.







Lisää hienoja Pirkon ottamia kuvia löytyy osoitteesta
http://nuccalagotto.1g.fi/kuvat/